Messages

Jep...Luin läpi. Kaikkea en ymärtänyt ja sen minkä ymmärsin ei tehnyt viisaammaksi.

Lyhyesti mitä jäi mieleen.

WW Falcon3 liitimen pelkkien poikkiputkien (crossbar) haitallinen ilmanvastus on sama kuin T2 liitimen haitallinnen kokonaisvastus, mihin kuuluu itse pilotti, vaijerit, ohjauskolmio yms. Tälle ilmanvastukselle oli annettu arvoksi 2.

Pilotin osuus kokonaisvastuksessa T2 osalta oli suhteessa iso, eli 1,5 (kokonaisvastus siis 2).


Todettiin että valmistajan antama liitoluku on todennäköisesti liian optimistinen laskelmien perusteella. Laskelmia on vaikea tehdä, johtuen riippuliitimen rakenteen monesta muuttujasta.

Tarkimmat vertailukelpoiset liitoluvut saadaan vain lentämällä eri liitimiä rinnakkain.

Huono näkyvyys starttipaikalle pitkällä baanalla yhdistettynä huonoon radion kuuluvuuteen hinaajalle on riskialtis yhdistelmä.

Syys-aurinko häikäisee ilkeästi radalle 07 iltaisin. Siksi Mikolle yksi liian "nynny" hinaus omasta toimestani ..Sorry.

Haluaisin mielelläni nähdä että hinaus-lippu olisi edes levitetty ja lähellä lähettäjää jos hinaaja ei muuten reagoi. Eli ohje on että jos homma kusee; lippua heilutetaan jatkuvasti.

Olen samaa mieltä ettei radioliikennefraseologia tarvitse olla niin prikulleen. Vähän kun järjenkäyttöä ja empatiaa harrastaa niin pärjää taas pitkälle.


Esim. kun itse olen hinaajana ilmoitan että "riippuliito(dolly)" TAI "varjoliito" auto valmis...koska nyt lähettäjä voi ensimmäisen kerran reagoida esim. siihen että olenkin vahingossa asennoitunut hinaamaan varjoliidintä riippuliitimenä (ei niin hyvä).

Ja sit kuittaukset.. Esim. jos startti kysyy: "Kuuleeko auto?"
Auto vastaa: Auto kuulee (nelosena) ..niin nyt olisi toivomuksena että startti vielä kuittaa, muuten auto ei tiedä että kuuluiko radioyhteys.
Eli, Startti: Startti kuulee (vitosena).

Tämäkin nyt vaan siksi, että radioyhteydet on välillä mitä on, sekä väärinkäsityksien välttämiseksi.


Jäällä hinasimme aikoinaan kaksistaan niin että meillä oli kännykän hands-freet.

Silloin fraseologia taisi mennä jotenkin tähän tapaan: Hinattava soitti kelkalle; "No hei äiti ! mä olen pukenut täällä ihan itse ja valmis !"

Jatkuva kaksisuuntainen radioliikenne oli kätevä. Ei tangentteja paineltavana ja yhteys hyvä... Liian hyvä, sillä kun kelkalla kaasutteli, niin hinattavalta kuului jatkuvasti hirveä ähinä ja puuskutus :) !


Ja sit vielä, ei tehdä asioista väkinäisen vaikeita. Ohjeet unohtuvat ja hutilointia tulee sattumaan. Jaksetaan vaan kertailla näitä asioit tietyin ajoin ja näytetään / esitellään fiksut toimintatavat uusille / vieraille piloteille.

Käy, ja haluaa.

Joo. Jarmo varmaan muistaa itsekkin kun teki sakkauksen (oliko liitimenä WW Eagle) sillai että ensin oli vähän vauhtiia ja sitten hidastettiin kunnolla. Ei se niin dramaattista ollut kuin tossa videossa, mutta maasta nähden tiesi että tuo tuntui "jännältä".

Kyllä sakkauksia kannatta harjoitella riippuliitimellä. Nätisti hiljaa työntää, niin ei ole draamaa olleskaan. Talja kireällä, jos sellainen on, sakkaus on vähän terävämpi. Korkeutta kannatta tietysti olla jos silti pitää alkaa askartelemaan sen pelastusvarjon kanssa.

Ei purjeista, ei niinkään paljoa riippuliitimistä..

Mutta jos ymmärät lentävistä siivistä, on mielenkiintoista huomata miten riippuliitimen kehitys on tuonut sen saman muotoiseksi mitä jo 1930 luvulla järkeiltiin (Horten) .

Nykyinen riippuliidin on lentävä siipi (ei pyrstöä) joka joustaa (Flex wing). Se on myös käytännön kompromissi monelta osin.

http://www.nurflugel.com/Nurflugel/Horten_Nurflugels/horten_nurflugels.html

http://www.desktop.aero/appliedaero/wingdesign/liftdistn.html

http://www.twitt.org/index.html#top

http://www.mh-aerotools.de/airfoils/   Klikkaa "Flying Wings"

http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=928988

http://aero.stanford.edu/Reports/SWIFTArticle1991.html

http://www.aerialpursuits.com/trikes/turns.htm
Falcon turn 1-- rapid entry into turn-- .2 slow motion

http://www.fai.org/hang_gliding/safety/rigidwing_spin.asp


Kim.

Olisko kellään kirja-, artikkeli- ym. suosituksia nimenomaan riippareiden aerodynamiikkaan ja lento-ominaisuuksiin liittyen?

Moro Mikko.

Itse olen lukenut paljon aerodynamiikasta ja erityisesti lentävistä siivistä, ympäri nettiä.

Aiheesta ei taida löytyä mitään yksittäistä lähdettä. paljon on kahlattava jotta ymmärtää. Paljon on myös väärin.

Jos haluat eritellä, niin yritän vastata.


Kim.