- Welcome to Riippuliito.net.
Posted by Mikko
- 12.04.2011 11:50:55Mulla on tollasia 5cm halkasijaltaan olevia pehmeitä punasia palloja. Ei varmaan kontrolleihin sovi mutta vaimentimeksi jos kitkakelaa meinasit
Posted by Pekka
- 12.04.2011 11:39:39Tarvitsen Moskiiton viimeistelyssä pari pallukkaa kontrolleihin. Muuten onkin jo valmis.
Eiköhän löydy sopiva tänään. Täytyy etsiä se narun pään vaimenninkin vielä.
Golfpallo on ehkä turhan painava.
Eiköhän löydy sopiva tänään. Täytyy etsiä se narun pään vaimenninkin vielä.
Golfpallo on ehkä turhan painava.
Posted by kim
- 11.04.2011 23:20:23Pahin mahdollinen (?) kitkakelal skenaario, olisi jos kela ei pyörisi jostain syystä ja heittäisi sen takia pilotin lock-outtiin heti startissa.
Siihen giljotiinin kahvaksi olisi optimaalinen selainen oranssin värillinen talvi golfpallo. Olisko kellään? Voisin askarrella sen siihen letkun päähän.
Siihen giljotiinin kahvaksi olisi optimaalinen selainen oranssin värillinen talvi golfpallo. Olisko kellään? Voisin askarrella sen siihen letkun päähän.
Posted by Mikko
- 10.04.2011 20:20:47tai koukku irti ;)
Posted by Pekka
- 10.04.2011 17:25:25Jos siipi tosiaan lähtee lentämään takaviistoon, niin silloin giljotiiniä pitää käyttää. Kun naru vetää alaputkesta takaa yhtään, niin vauhtia tulee vedettyä äkkiä lisää ja liikaa.
Kun liitimen näkee läheltä, niin on helpo päästää kaasu ja antaa siiven oieta ja jatkaa hinausta sen jälkeen.
Niin matalissa kuin mitä lockout tulee yleensä, ei voimaa saa oppilashinauksisa säätää liian isoksi. Pilotin mukaan olen käyttänyt 40-55 kg. Kokeneellekaan en laittaisi alkuun 60 kg enempää. Ylempänä siipi on stabiilimpi hinauksessa.
Lyhyt etäisyys on minn mielestäni ehdottomin turvallisuustekijä. Läheltä näkee virheet heti eikä liian myöhään. Sen voi järjestää siten, että taiittopyörltä purkaa kelaa siten, että näkee startin lähempää. Tai siirtää starttia eteen, jos ei ole kelaa käytössä.
Kokemuksesta voin sanoa, että kilometrin päässtä on vaikea ehtiä vaikuttamaan jo srtartista jo lähteneeseen virheeseen. Läheltä voi toimia lähes kuten rukkashinauksessa.
Noita startista suoraan ongelmia esiityy harvoin mutta kuitenkin silloin tällöin. Muutaman olen nähnyt. Kyse on tilastollisuudesta, johon on vaikea vaikuttaa lopullisesti. Puuska, narut väärinpäin, ylempi irti, liian lyhyt alanaru, huono starttiote, liian hidas hinaus, ...
Kun liitimen näkee läheltä, niin on helpo päästää kaasu ja antaa siiven oieta ja jatkaa hinausta sen jälkeen.
Niin matalissa kuin mitä lockout tulee yleensä, ei voimaa saa oppilashinauksisa säätää liian isoksi. Pilotin mukaan olen käyttänyt 40-55 kg. Kokeneellekaan en laittaisi alkuun 60 kg enempää. Ylempänä siipi on stabiilimpi hinauksessa.
Lyhyt etäisyys on minn mielestäni ehdottomin turvallisuustekijä. Läheltä näkee virheet heti eikä liian myöhään. Sen voi järjestää siten, että taiittopyörltä purkaa kelaa siten, että näkee startin lähempää. Tai siirtää starttia eteen, jos ei ole kelaa käytössä.
Kokemuksesta voin sanoa, että kilometrin päässtä on vaikea ehtiä vaikuttamaan jo srtartista jo lähteneeseen virheeseen. Läheltä voi toimia lähes kuten rukkashinauksessa.
Noita startista suoraan ongelmia esiityy harvoin mutta kuitenkin silloin tällöin. Muutaman olen nähnyt. Kyse on tilastollisuudesta, johon on vaikea vaikuttaa lopullisesti. Puuska, narut väärinpäin, ylempi irti, liian lyhyt alanaru, huono starttiote, liian hidas hinaus, ...
Posted by Jarmo
- 10.04.2011 16:23:41Quote from: Mikko on 08.04.2011 23:56:24Hyvä pointti. Tämänhän ei pitäisi olla kuitenkaan ongelma, jos mönkijä on tässä vaiheessa jo pysäytetty.
Kitkalla voi reagoida vapauttamalla pannan, mut sillon on mahdollisesti pieni riski siihen, että kela pyörii niin villisti että naru hyppää pois kelalta ja vetää takkuun itsensä?
Taittopyörähinauksessa hinausvoima kasvaa voimakkaasti lockoutissa, mutta kitkakelahan syöttää silloin vaan enemmän narua, joten sen mun näkemyksen mukaan pitäis pienentää lockoutin mahdollisuutta ja hidastaa sen syntymistä.
Posted by Mikko
- 08.04.2011 23:56:24- startin näkee lähempää ja on helpompi reagoida välittömästi jos lähtee menemään pipariksi
- kilot on rajatut eikä pääse pommppaamaan, helpompi lentää suoraan
- silmät voi pitää pilotissa mittarin sijaan ja nopeampi reagoida (vaikka jos perinteinen mittari on fiksusti asetettu niin sen näkee sivusilmällä)
- nartsa ei kulje kilometriä maata pitkin -> jää ei aiheuta vastusta joka voi olla ongelma taittopyörähinauksessa vaikka narun laukaisisikin hinurista. Tää oli kai pointti Jämsä-viittauksessa.
Mut eihän se siis tietenkään mahdotonta varmasti ole.
Kitkalla voi reagoida vapauttamalla pannan, mut sillon on mahdollisesti pieni riski siihen, että kela pyörii niin villisti että naru hyppää pois kelalta ja vetää takkuun itsensä?
- kilot on rajatut eikä pääse pommppaamaan, helpompi lentää suoraan
- silmät voi pitää pilotissa mittarin sijaan ja nopeampi reagoida (vaikka jos perinteinen mittari on fiksusti asetettu niin sen näkee sivusilmällä)
- nartsa ei kulje kilometriä maata pitkin -> jää ei aiheuta vastusta joka voi olla ongelma taittopyörähinauksessa vaikka narun laukaisisikin hinurista. Tää oli kai pointti Jämsä-viittauksessa.
Mut eihän se siis tietenkään mahdotonta varmasti ole.
Kitkalla voi reagoida vapauttamalla pannan, mut sillon on mahdollisesti pieni riski siihen, että kela pyörii niin villisti että naru hyppää pois kelalta ja vetää takkuun itsensä?
Posted by juhani hannonen
- 08.04.2011 23:36:31Ei pidä sekoittaa puuroja ja vellejä keskenään ,,,,,,, miten kitkakela poista lockout tilanteet ?
juhani
juhani
Posted by Pekka
- 03.04.2011 14:44:45Nyt kun on tullut kokemusta oppilashinauksistakin, niin täytyy sanoa, että varsinkin ensimmäisissä korkeissa hinauksiissa laite on todella ehdottoman hyvä ja varmasti turvallisempi kuin taittopyörähinaus.
Ei niin tehokas, mutta joustava ja startin näkee läheltä. Hinaus myös vastaa hyvin paljon rukkasstarttia.
Voima ei karkaa vahingossa älyttömän suureksi. Lockout on aika mahdoton tässä vaiheessa jos voima on 50 kg luokkaa.
Jämsän onnettomuuden tyyppinen tilanne on varsin mahdoton saada aikaan.
Aluksi epäilin, mutta ehkä en enää suostu muuten tekemään noita ekoja korkeita.
Täytyy sanoa, että opiston investointi tuli ihan tasan tarpeeseen.
Tästä homma jatkuu jatkoprojektilla, katsotaan onnistuuko rahoitus. Koitetaan tuoda talviolosuhteiden edut keskelle kesää.
Ei niin tehokas, mutta joustava ja startin näkee läheltä. Hinaus myös vastaa hyvin paljon rukkasstarttia.
Voima ei karkaa vahingossa älyttömän suureksi. Lockout on aika mahdoton tässä vaiheessa jos voima on 50 kg luokkaa.
Jämsän onnettomuuden tyyppinen tilanne on varsin mahdoton saada aikaan.
Aluksi epäilin, mutta ehkä en enää suostu muuten tekemään noita ekoja korkeita.
Täytyy sanoa, että opiston investointi tuli ihan tasan tarpeeseen.
Tästä homma jatkuu jatkoprojektilla, katsotaan onnistuuko rahoitus. Koitetaan tuoda talviolosuhteiden edut keskelle kesää.
Posted by Pekka
- 31.03.2011 00:47:37Joo toimii taas ihan hyvin koko systeemi. 6 ekaa korkeata tuli päivän saldoksi.
Kovaan tuuleen pitää olla tavallinen taittopyränhinauksen jarruvarjo. Löytyy hyllystä, pitää roudata mukaan.
Rukashinaushanskoilla voi kelaa lääppiä, ettei naru singahtele villinä ja vapaana, kun kela on vapautettu.
Kovaan tuuleen pitää olla tavallinen taittopyränhinauksen jarruvarjo. Löytyy hyllystä, pitää roudata mukaan.
Rukashinaushanskoilla voi kelaa lääppiä, ettei naru singahtele villinä ja vapaana, kun kela on vapautettu.
Posted by Jarmo
- 27.03.2011 22:36:40Viikonlopun oppeja:
Kovalla tuulella uusi jarruvarjo voi jarruttaa niin kovaa, että kelausmoottorin voima ei riitä takaisinkelaukseen. Originaali patjaleija taisi vetää vielä kovempaa, mutta varjoliitäjäthän ei koskaan lennä kovassa tuulessa, joten ongelma ei varmaan oo tullu niillä vastaan.
Ennen hinauksen aloitusta pitää tarkistaa, että dyneema ei ole kiertynyt ohjurin ympärille. Se voi kiertyä siihen narua ulos vedettäessä.
Uusi jarruvarjo menee aivan ennenkuulumattomalle sykkyrälle, jos hinausnaru menee poikki ;)
Kovalla tuulella uusi jarruvarjo voi jarruttaa niin kovaa, että kelausmoottorin voima ei riitä takaisinkelaukseen. Originaali patjaleija taisi vetää vielä kovempaa, mutta varjoliitäjäthän ei koskaan lennä kovassa tuulessa, joten ongelma ei varmaan oo tullu niillä vastaan.
Ennen hinauksen aloitusta pitää tarkistaa, että dyneema ei ole kiertynyt ohjurin ympärille. Se voi kiertyä siihen narua ulos vedettäessä.
Uusi jarruvarjo menee aivan ennenkuulumattomalle sykkyrälle, jos hinausnaru menee poikki ;)
Posted by Pekka
- 11.03.2011 00:18:52Mitä pienempi kulma horisonttiin nähden, sen paremmin nousee. Siksi kaukaa startti.
Ihan edestä voima ei vaan nouse niin korkeaksi, kun pilotti vetää yleensä vielä putkesta. Jos ei vedä, niin voi käydä huonosti.
Kaksoislaukaisu tulee aiemmin kuin taittopyörällä. Siksi ei ekoissa matalissa voi käyttää, ellei ole tosi paljon narua ulkona.
Voimaa tarvitaan sinänsä periaatteessa vähemmän, kun naru on ohut ja kevyt. Vähän ilmanvastusta ja ei painu mutkalle kuten pitkä paksu naru. Eikä lisää nostettavaa massaa.
La voisi olla hyvä päivä testata, kun tuulee. Ja jos ei haittaa muuta puuhaa.
Siiven saa kyllä vedettyä tai työnnettyä palatessa. Viimeksi olisi ollut liikaa tuulta. Telineet ym. on vaikeita, jalat vaijereihin alas tueksi, jos tarvii tukea.
Ihan edestä voima ei vaan nouse niin korkeaksi, kun pilotti vetää yleensä vielä putkesta. Jos ei vedä, niin voi käydä huonosti.
Kaksoislaukaisu tulee aiemmin kuin taittopyörällä. Siksi ei ekoissa matalissa voi käyttää, ellei ole tosi paljon narua ulkona.
Voimaa tarvitaan sinänsä periaatteessa vähemmän, kun naru on ohut ja kevyt. Vähän ilmanvastusta ja ei painu mutkalle kuten pitkä paksu naru. Eikä lisää nostettavaa massaa.
La voisi olla hyvä päivä testata, kun tuulee. Ja jos ei haittaa muuta puuhaa.
Siiven saa kyllä vedettyä tai työnnettyä palatessa. Viimeksi olisi ollut liikaa tuulta. Telineet ym. on vaikeita, jalat vaijereihin alas tueksi, jos tarvii tukea.
Posted by Mikko
- 10.03.2011 23:27:49Mistä suunnasta tullessaan se voima nostaa nopeiten? Taittopyörällähän varkkari huuta koviten n. hinauksen puolivälissä vaikka kilot on samat koko hinauksen ajan. ts. jos naru on liian pystyssä (lyhyt?) niin se nousunnopeus ei ole ihan optimaalinen vaikka kilot olisi samat
Posted by Jyrki A-K
- 10.03.2011 21:34:29Moi,
Pekka on päässyt hyvin perille kelan toiminnasta. Itselläni hyvä kokemus kelasta varjoliitokäytössä. Tämä "Tweeter" -piippari tulee vakiotoimituksessa ja löytyy siis SUIO:lta jos tarve. Mönkijällä hinatessa ei voi olla havaitsematta saati kuulematta miten kela pyörii. Tuota piipparia tarvitaan vain jos kitkakela laitetaan auton vetokoukkuun.
Jos tuota kelaa tahtoo virittää tai kehittää niin ensimmäinen kohde lienee kiristysruuvin vaihtaminen laakeroituun.
Jyrki A-K, "maahantuoja"
Pekka on päässyt hyvin perille kelan toiminnasta. Itselläni hyvä kokemus kelasta varjoliitokäytössä. Tämä "Tweeter" -piippari tulee vakiotoimituksessa ja löytyy siis SUIO:lta jos tarve. Mönkijällä hinatessa ei voi olla havaitsematta saati kuulematta miten kela pyörii. Tuota piipparia tarvitaan vain jos kitkakela laitetaan auton vetokoukkuun.
Jos tuota kelaa tahtoo virittää tai kehittää niin ensimmäinen kohde lienee kiristysruuvin vaihtaminen laakeroituun.
Jyrki A-K, "maahantuoja"
Posted by Mikko
- 09.03.2011 20:12:42sen piipparin voi varmaan tilata maahantuojalta tai valmistajalta - tai kysyä hinnat ainakin. Opiston viestihän oli että kokonaisuutta saa kehittää ja opisto voi jossain rajoissa maksaa sen, pitää vaan ite olla aktiivinen jos siihen haluaa jotain kun siellä eivät näistä niin paljon ymmärrä