Tuli tuosta Juhan viestistä mieleen, että voisin kirjoittaa muutaman sanan Etelän Liitäjien kitkakelakokemuksista. Ollaan siis käytetty Etelän Liitäjissä paljon kitkakelahinausta erityisesti talvella, ja alun opetteluvaihe on nyt ohi. Pilotin kannalta suurin ero taittopyörähinaukseen on, että alussa ei ole kuminauhailmiötä, joka kiskaisee taivaalle. Se vaatii siis pilotilta parempaa starttitekniikkaa. Jos on tottunut starttaamaan suurella kulmalla ja hyppäämään kyytiin, niin kitkakelahinauksessa saattaa sattua leukaan. Video kitkakelastarteista löytyy täältä.
Hyviä puolia:
- Voimat pysyvät pienempinä, joten ei ole niin suurta riskiä lockoutista.
- Jos lentopaikalla on kävelijöitä, hiihtäjiä, kiteilijöitä ja muita sivullisia, niin kitkakelahinaus on ehdottomasti paikallaan. Taittopyörää ei voi käyttää, koska joku menee kuitenkin sotkeutumaan siihen naruun.
- Starttisuuntaa on helppo vaihtaa, jos tuuli kääntyy.
- Lentopäivän aloittaminen ja lopettaminen on myös joutuisampaa, koska narua ei tarvitse levittää ja kasata.
Huonoja puolia:
- Hinausten välillä kestää pidempään kuin taittopyörähinauksissa, koska naru pitää kelata takaisin jokaisen hinauksen jälkeen. Se on kuitenkin yllättävän nopea operaatio.
- Startin alkuvaiheessa joutuu juoksemaan pidempään, joka saattaa olla ongelma jos tuuli kääntyy takatuuleksi.
- Tandemhinaukset eivät varmaan ainakaan meidän käyttämällä kalustolla ole mahdollisia.
- Saavutettava hinauskorkeus riippuu taittopyörähinausta enemmän hinaajan taidoista.
Riskejä:
Yksi vaaran paikka kitkakelahinauksessa on. EL:n kuviossa kitkakelalta otetaan ennen hinauuksen alkua aika paljon narua ulos, ettei kela lämpenisi niin paljon hinauksen aikana. Jos naru sotkeutuu purkamisvaiheessa, niin siitä saattaa seurata tosi voimakas nykäisy. On siis suositeltavaa, että naru ei ole vielä tässä vaiheessa hinauskytkimessä kiinni, vaan lähettäjä pitää sitä kädessä niin, että se pääsee helposti irti, jos voimat kasvavat. Jos köysi on kuitenkin jo hinauskytkimessä kiinni, niin pilotin pitää pitää käsi laukaisuvivulla purkamisen ajan.
Tänä kesänä kitkaa tulee varmaan käytettyä enemmän myös termiikkiolosuhteissa. Katsotaan muuttuuko ajatukset sen jälkeen.
Hyviä puolia:
- Voimat pysyvät pienempinä, joten ei ole niin suurta riskiä lockoutista.
- Jos lentopaikalla on kävelijöitä, hiihtäjiä, kiteilijöitä ja muita sivullisia, niin kitkakelahinaus on ehdottomasti paikallaan. Taittopyörää ei voi käyttää, koska joku menee kuitenkin sotkeutumaan siihen naruun.
- Starttisuuntaa on helppo vaihtaa, jos tuuli kääntyy.
- Lentopäivän aloittaminen ja lopettaminen on myös joutuisampaa, koska narua ei tarvitse levittää ja kasata.
Huonoja puolia:
- Hinausten välillä kestää pidempään kuin taittopyörähinauksissa, koska naru pitää kelata takaisin jokaisen hinauksen jälkeen. Se on kuitenkin yllättävän nopea operaatio.
- Startin alkuvaiheessa joutuu juoksemaan pidempään, joka saattaa olla ongelma jos tuuli kääntyy takatuuleksi.
- Tandemhinaukset eivät varmaan ainakaan meidän käyttämällä kalustolla ole mahdollisia.
- Saavutettava hinauskorkeus riippuu taittopyörähinausta enemmän hinaajan taidoista.
Riskejä:
Yksi vaaran paikka kitkakelahinauksessa on. EL:n kuviossa kitkakelalta otetaan ennen hinauuksen alkua aika paljon narua ulos, ettei kela lämpenisi niin paljon hinauksen aikana. Jos naru sotkeutuu purkamisvaiheessa, niin siitä saattaa seurata tosi voimakas nykäisy. On siis suositeltavaa, että naru ei ole vielä tässä vaiheessa hinauskytkimessä kiinni, vaan lähettäjä pitää sitä kädessä niin, että se pääsee helposti irti, jos voimat kasvavat. Jos köysi on kuitenkin jo hinauskytkimessä kiinni, niin pilotin pitää pitää käsi laukaisuvivulla purkamisen ajan.
Tänä kesänä kitkaa tulee varmaan käytettyä enemmän myös termiikkiolosuhteissa. Katsotaan muuttuuko ajatukset sen jälkeen.