Rinnestartti

Started by tube-timo, 03.03.2015 19:53:09

Previous topic - Next topic

tube-timo

Huuhan rinne ruokolahdella. Ei ole ennen tietääkseni riippuliitimellä lennetty, eikä lennetty nytkään kuin komeasti persiilleen. Oma mäki kokemus vähäistä. Silti vaan reteesti starttiin vain etuvaijerimiehellä.
Ja kun alkoi nostaa toista siipeä eikä ollut poweria kammeta vastaan niin katolleenhan siitä pääsi. Enemmän vaijeri porukkaa olisi kyllä ollut saatavilla. Tyhmästä päästä kärsi sivuputki(kin). Fiksusti varaputket
kotona tyyliin en minä niitä tarvitse.

Jarmo

Pääasia että mies on kunnossa! Ite ainakin suhtaudun rinnestartteihin extravarovaisesti, koska niitä on tullut tehtyä niin vähän. Lanzalla oli yhtenä päivänä todella taitava saksalainen vaijerimiehistö, joka vei mut starttipaikalle. Ne hoiti homman hiton hyvin, ja siinä huomas että tossakin hommassa kokemus on valttia. Ei siinä paljon oo tehtävissä jos siipi rupeaa kunnolla kampeamaan. Siinä on kuitenkin se viitisen metriä momenttivartta kummallakin puolella.
AVOID FLYING BELOW 2000

Pekka

#2
Kun toinen siipi alkaa nostaa ja kammeta, ei voi ajatella, että kyllä mä pärjään. Se ei mee niin.
Sulla on vielä aika iso siipi joka vie kuin vierasta sikaa tarvittaessa jos keula yhtään nousee.
Pitää pudottaa keula alas heti kun vähänkin tuntuu.
Siis siipi nostetaan varovasti tunnustellaen valmiina pudottamaan nokan ja heti seis ja alas kun ei tunnu hyvältä.
Aina voi yrittää uusiksi kun on parempi hetki. Ja suunnata siipi paremmin vastatuuleen.

Sama juttu kun lockoutissa hinauksessa. Heti homma seis kun vielä voi. Ei voi tasan yhtään odotella ja kuvitella hallitsevansa tilanteen.
Ilmalla on isot voimat ja kohtauskulmaa harvoin on liian vähän kun tuuli tulee alhaalta. Keula alhaalla ei lähde käsistä.

Tällä perusajatusmallilla on tullut lähdettyä jopa yli 15 m/s tuuleen. Yhtään ei saa kammeta.
Kovaan tuuleen ei edes saa hakea sitä että siipi alkaa vähän kantamaan vaan lähteä liikkeelle eteen edes vähän ja antaa vasta sitten ilman kantaa.
Riittää että on balanssissa ja vetää kepit taakse kun lähtee menemään.


kim

#3
Jos sitä itsekkin kortensa kekoon tarinoisi paremman tekemisen puutteessa.

Mulla on rinnestartteja takana noin 8 lentopäivää per Lanzarotenreissu x 4 ja Suomesta joku Himos, Pallas ja Porlammi eli noin 40 (?)  .

Viime Lanzarotenreisulla tehtiin aikalailla jo asioita oikein. Yllättävää on kuinka joutuu silti sivistämään itseään käytänössä vaikka netti on täynnä juttuja ja kuvaa.

Lähtökohtaisesti rinnestartti on paljon stressittömämpi kuin hinaus. Heti kun jalat ovat irti maasta on helppo ohjata ja vapaata tilaa on edessä enemmän kuin hinauksen alussa.

Jos rinne on tuttu ja tarpeeksi pyörteetön niin kohtuullisessa tuulessa pärjää yksin. Näin tein Pallaksella ja Malassa kun muut olivat jo ilmassa. Tein ripustustestin yksin ennen starttiin menemistä. Ei ongelmaa ja siistiä :) .

Jos startti on jyrkähkö ja pyörea voi esiintyä sellaista ikävää imua eteenpäin koska iidin haluaa lentää rinteenmukaisesti puhaltavaa tuulta ja kallistuu eteenpäin. Silloin tarvitaan etuvaijerimies jarruttamaan. Jossain varmistavat jopa kölistä kiinnipitämällä, mitä jotkut pilootit inhoavat jos joku touhuua sitä pyytämättä.

Lanzarotella El Cuchillo:n pyörteiselle startille pääsee pikkuhiljaa hivuttamalla ja speedbaaria askeltamalla, keula tarpeeksi alhaalla. Sitä edellisellä kerralla opittiin viemään liidin tarpeeksi jyrkänteen reunalle ja kovassa tuulessasa hakemaan tasapaino speedbaari maassa mistä sitten välitön lähtö.

Famaran startissa olen nähnyt että joku marssii starttin ilman vajerivarmistajaa kevyessä tuulessa. Starttin siirtyminen ei vaikuta dramaattiselta. Iso laakea alue missä liitimiä kasataan suhteellisen rauhallisen tuntuisessa ilmassa.

Jarkka yritti yksin ko. startille sitä edellisellä kerralla ...koli koli :) . Minä järkeilin edellisellä kerralla, tietäen että ilma sotkeutuu jyrkänteen muuttuessa taasanteeksi, niin että menin Pekka varmistaen keulassa, jyrkänteen laitaa myöten missä tuuli seuraisi vielä rinnettä...Ja paskat! Hirveetä kampeemista. Nosti toista siipeä kohti taivasta niin että mitään ei voi. Tuli sieltä sitten sivuvaijeriapua turistille. Kaikki muut menivätkin sen jälkeen starttiin keula ja sivuvaijerivarmistuksilla.

Ajatuksia: Tuntematonta starttipaikka kannatta tutkiskella. Paikallisia seurata ja haastatella. Jos ekana on korkkaamassa jonkin startin pitää yrittää kuvitella ja haistella missä pyörre voi luurata. Onkivapa minkä päässä pitkä lanka kuulemma toimii. Savu tai radio-ohjattu liidokki kiva. Keulaan ja sivuille pätevää vaijerihenkilökuntaa, jos vain löytyy.


tube-timo

Totta. Hetken tuntui samalta kuin lockout hinauksessa. Tätä mäki hommaa kuten hinauslähtöjäkin pääsee tekee täällä etelä-kurjalassa tarpeeksi vain netissä. Kaikki hyvät tipsit ei tule tällä tavalla rutiiniksi.

kim

#5
Jännä paikka :)  :

http://youtu.be/L6mj0tBZnxk

Pitkä versio kisailusta samoissa maisemissa : https://vimeo.com/72574161

Ps. Kukakohan keksi tuosta lähteä ekan kerran ?

Quick Reply

Name:
Verification:
Please leave this box empty:
Mikä on se millä autoa ohjataan. Viisi kirjainta, alkaa R:llä ja päättyy I:hin?:
Shortcuts: ALT+S post or ALT+P preview