Riippu- ja varjoliito
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
18.01.2018 23:02:17

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
7191 viestiä 1768 aihetta kirjoittanut 185 jäsentä
Uusin jäsen: pappatunturi
* Etusivu Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy
Riippu- ja varjoliito  |  Yleinen keskustelu  |  Riippuliito  |  Vaaratilanteet  |  Aihe: epäonnistuneet lasku + startti « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] Vastaus Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: epäonnistuneet lasku + startti  (Luettu 2599 kertaa)
Mikko
Administrator
*
Poissa Poissa

Viestejä: 500



« : 18.07.2010 23:55:18 »
Vastaa lainaten

Turvallisuus- ja ilmoituskulttuuri on mitä on, mutta kaikki pienetkin turvallisuuteen vaikuttavat tekijät/tapahtumat olisi hyvä tuoda julki, koska kaikesta voi oppia ja aina ei ole yhtä paljon onnea matkassa, vaikka lähtötekijät ovat samat.

Tässä tulee pari tapausta. Saa kommentoida.



Ensimmäinen tapaus, 4.7.2010 EFLA, WW T2
Sakkaus finaalin lopussa metristä siivelleen. Pilotti kolmion läpi kypärä päässä leuka+otsa edellä maahan, niska kipeä joitakin päiviä - tutkittu ja ei ilmeisesti pysyvää vahinkoa. Ei kalustovaurioita.

Iltakeli, pieniä puuskia mutta ei mitenkään rajuja. Finaalissa pieniä puuskia & kantavia, jotka nosti ylös ja vähensivät maanopeutta (ja loputtuaan ilmanopeutta, vrt. tuuligradientti). Tuntui, ettei sivuputkilta saanut vedettyä tarpeeksi vauhtia. Seitsemäs lento kys. liitimellä ja pilotilla ~10kg enemmän painoa kuin edellisellä omistajalla. Hiukan liian isot valjaat.

Vaikuttaneet tekijät:
- Liian pieni ilmanopeus.
- Uusi liidin - tuntuma ja asennot vielä hakusessa. Suhteellisen iso harppaus edellisestä.
- Pieni pelko kontrollin menetyksestä/oskilloinneista jos tulee liian kovaa vauhtia laskuun - liian hitaasti lentämistä ei jostain syystä osannut /pelätä/ vaikka sen riskiksi tiedostikin
- Väärin säädetty trimmi. Virheellinen käsitys trimmin (ripustuspisteen) ja pilotin painon suhteesta.
- Liian pitkät valjaat?
- Lievä vireystason alenema edellisestä päivästä, teltassa nukutusta yöstä ja aikaisemmin syödystä raskaammasta ateriasta johtuen?

Opittua / muillekin tiedoksi ja muistutukseksi:
- Speed is your friend... Liikaakaan ei silti saa olla. Parempi pelätä yli- ja alinopeutta, molempia tasapuolisesti. Sopivalla korkeudella sakkaus ehtii muuttua kovemmaksi nopeudeksi ennen maata, eli törmäyksessä energiaa riittää myös alinopeuställeissä.
- Jos pilotti vaihtuu raskaammaksi tai kerää kiloja talven aikana, niin siipikuorma kasvaa ja trimmiä pitää siirtää eteenpäin. Vastoin yleistä käsitystä. (lähteet: liitimen ohjekirja ja vesku)
- Toinen käsi alaputkella ja toinen sivuputkella hyvä tapa tulla laskuun - helpompi vetää vauhtia ja ohjata, silti sivuputkille vaihto lopputyöntöä varten käy suhteellisen helposti
- Leukasuojan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.



Toinen tapaus, 17.7.2010 EFLA, WW T2
Löysä lähtö ja mahalleen heti startin jälkeen. Pieni skraadu sääressä. Liitimestä sivuputki poikki ja sivuvaijerin kiinnityspala venähti.

Päivän aikana kovahko tuuli (4-5m/s), starttihetkellä n. 1-2m/s ja heti startin jälkeen sivullisten havaintojen perusteella täysin tyyntä tai lievä takatuuli.
Juoksu lähti ok, siipi nousi hartioilta ylös ihan oikeassa kohtauskulmassa. Juoksussa lähti jalat alta ja sen jälkeen liidin "lensi" muutaman kymmenen sentin korkeudella hetken, kunnes mentiin mahalleen, maassa lyhyen matkaa kulmapalojen varassa pienellä nopeudella, jonka jälkeen liidin kääntyi sivuttain ja hinaus keskeytyi.

Hinaajalla kilot startissa kuulemma 50, ajatteli, että pilotti vetää vauhtia eikä uskaltanut hinata lujempaa (ettei naru katkea kohtauskulman kasvaessa tai vedä suoraan lock-out tilaan). Hinaajalla ei ollut tietoa hetkellisestä tyynestä starttipaikalla.

Vaikuttaneet tekijät:
- Löysä hinaus. 50kg on liian vähän kys siivellä ja pilotin painolla.
- Hetkellinen heikompi tuuli -- josta hinaaja ei tiennyt -- ja startin jälkeen tyyni / takatuuli
- Huono juoksu?
- Hinauskytkin ei löytynyt ekalla läppäsyllä rinnuksilta. Valjaat ei täysin tutut.

Opittua / muillekin tiedoksi ja muistutukseksi:
- Jos olosuhteet poikkeaa päivän olosuhteista, hinaajalle välttämätöntä kertoa tästä. Huomiona, että kyseessä oli päivän ensimmäinen oma startti eikä tätä hirveästi tullut ajateltua.
- Hinaajan hyvä varmistaa starttipaikalta lähtöolosuhteet ja pilotin toivomukset
- Riipparihinauksessa riittävän kova veto alussa olosuhteista huolimatta
- Starttitekniikkaa ja juoksua kannattaa harjoitella...
- Speedbarin kulmissa olleet puiset liukupalat pelasti isommilta vahingoilta ja toimivat yllättävän hyvin. Todennäköisesti paremmin kuin renkaat sivuluisussa. Leveämmän palat saattais liukua vielä paremmin sivusuunnassa ja olla vähemmän alttiit kääntämään liidintä ylipäänsä.
- Pitkät & kestävät housut pelasti polvet
- Kannattaa ottaa startteja ja laskuja videolle. Video paljastaa tekniikkavirheet ja siltä on helpompi analysoida jos jotain tyrii. Tällä kertaa ei tullut videota.
tallennettu
Pekka
Hero Member
*****
Poissa Poissa

Viestejä: 1791


« Vastaus #1 : 20.07.2010 23:04:39 »
Vastaa lainaten

Se, että säädetäänkö trimmiä eteen vai taakse, kuin paino kasvaa, riippuu liitimestä.

Mulla piti porata taakse uusi reikä Combatiin, kun aloitin lentämään moottorin kanssa. (+15 kg ja painorajojen ylärajalla). Käyttöohjekirja täais väittä jotain päinvastaista.

Sinänsä trimmillä ei ole niin paljoa merkitystä tuohon tilanteeseen. Vauhtia pitää finaalissa olla kelipäivänä. Lentoasento ja käsien paikka määrää sen kuinka kovaa pystyy lentämään. Vasta pinnassa aletaan hidastamaan. Alaputkelle voi tosiaan jättää ainakin toisen käden. Jos vauhtia on tarpeeksi, vaikka molemmat.

Trimmi vaikuttaa kyllä siihen, että pyrkiikö lasku lässähtämään mahalleen vai nousemaan lopputönäisyssä korkealle.

Itse pidän trimmin aika hitaana, koska sitten ei termiikissä juuri tarvitse työntää, että nousee parhaiten. Liian hidas trimmi taas on ikävä hinauksessa. Mulla kaikki 3 asetusta on aika käyttökelpoisia ja voin valita kelin ja tyylin mukaan niistä minkä vaan.

Mulla ei vauhti johda oskilontiin, vaan sen puute vaikuttaa siihen, että liidin kääntyilee kelissä.

Loppuliuku kannattaa tuoda niin alas, että voi vaikka juosta vauhdin pois ja ainakin saa ensin jalat alle, kun tulee kova lasku. Eikä tuossa tilanteessa vauhti ehdi kiihtyä. Töyssyjen takia itsekin jäin kerran kesällä liian korkealle finaalin lopussa. Ja siten juuri lopussa liidin kääntyi poikittain. Aivan pinnassa on rauhalilsinta ilmaa.
tallennettu
Sivuja: [1] Vastaus Tulostusversio 
Riippu- ja varjoliito  |  Yleinen keskustelu  |  Riippuliito  |  Vaaratilanteet  |  Aihe: epäonnistuneet lasku + startti « edellinen seuraava »
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2007, Simple Machines | Taustakuva: Toni Rosendahl Validi XHTML 1.0! Validi CSS!