Post reply

Attachments: (Clear attachments)
Restrictions: 4 per post (4 remaining), maximum total size 1,000 KB, maximum individual size 350 KB
Uncheck the attachments you no longer want attached
Click or drag files here to attach them.
Other options
Verification:
Please leave this box empty:
Mikä on se millä autoa ohjataan. Viisi kirjainta, alkaa R:llä ja päättyy I:hin?:
Shortcuts: ALT+S post or ALT+P preview

Topic summary

Posted by Pekka
 - 07.10.2010 18:28:30
Parilla lentoyrityksellä löytyi selviä yllättäviä vaara- ja virhemahdollisuuksia kitkakelahinauksesta:

Pitää muistaa, että kyse on varjoliitovinssistä. Sitä ei ole suunniteltu eikä ohjeistettu riippuliitoa varten.

Laitteen kalibrointi.
 
60 kiloon asti kelan mittari näytti samaa kuin hinauspuntari. Yli sen ilmeisesti kela tuottaa enemmän voimaa kuin mitä mittari näyttää.

Hinauspuntarista todettiin n. 10 kilon virhe mittarin viallisen nollasäädön vuoksi. Todellinen voima oli 10 kg enemmän. Lisäksi kitkakelassa alkunykäys on 5- 10 kg enemmän kun lepokitka muuttuu liikekitkaksi. Siis vaikka periaatteessa puntari tuottaa aina tietyn paineen tietyllä voimalla eikä tilanne muutu mistään syystä, niin mittarien virheet pitää tarkistaa.

Starttitilanne

Ekaan starttin arvattiin ja säädettiin voimaksi 60 kg (tod. 70 kg + lepokitkalisä), jotta liidin varmasti lähtee ilmaan ja nousee hyvin . Tarkoitus oli lisätä 80 kiloon myöhemmin. Löysiä laitettiin normaalisti, kun pitäähän hinurin hiukan kerätä vauhtiakin lähtöä varten, kun tuuli oli aika heikko.

Nykäisy oli kova ja samalla liidin lähti käsistä ja alkoi kaartamaan sivulle täydestä korjausliikkeestä huolimatta. Mikko onneksi vapautti voiman heti ja lasku meni ok pyörilleen ilman vaurioita. Ohjauksen takia ei voinut irrottaa kättä laukaisuun.

Uusi kaksoislaukaisulenkki oli katkennut nykäyksestä etupäästä starttinykäyksessä. Siksi siipi oli noussut pystyyn eikä juuri ollut ohjattavissa suuren kohtauskulman vuoksi. Onneksi voiman rajoitus toimi ja se oli hiukan hallittavissa toisin kuin taittopyorähinauksessa, jossa voima olisi varmaan kohonnut sataan kiloon kiihdytyksessä ennen kuin olisi ehtinyt tehdä mitään. Toisaalta tilanne vastasi aika lailla sitä kun ylänaru irtosi jo ennen starttia toisella yksikankaisella kerran aiemmin.

Nykäyksen vuoksi ei löysiä saa käyttää riippuliitohinauksessa. Jos ei tuule tarpeeksi, on käytettävä dollya tai tarpeeksi hidasta siipeä ja tehokasta nelivetohinuria. Lyhyt ja luaj köysi ei jousta yhtään.

Toisella hinauksella pudotettiin 40 kg (eli 50 kg +lisäys). Sillä lähti ihan reippaasti ilman löysiä. Tuo 50 kg on varmaan ihan maksimi mitä kannattaa juoksustartin alussa käyttää, ettei starttiote karkaa. Mieluummin 40 kg.


Narun katkeaminen

Naru oli ilmeisesti vaurioitunut edellisillä käyttäjillä. n. 400 m korkeudessa se katkesi. Irrotin sen heti, kun sain siiven vetäistyä vauhtiin nyökkäyksen jälkeen. Hinausvoima oli 90 kg ja todellinen ehkä 100 -120 kg. Ei olisi pitänyt katketa silläkään voimalla. Voima oli kuitenkin liikaa koska jarru lämpeni liikaa.

80 kg on varmaan maksimi. Naru on ohutta ja kevyttä ja se kompensoi pienempää voimaa eikä myöskään mene niin mutkalle. Ilmanvastuskin on pienempi.

Irrotuksen jälkeen tuli mieleen, että olisi voinut viedä narun kentän päälle, mutta se oli onneksi myöhäistä. Narun päässä on leija, joka vapautuu, kun voima loppuu ja se on todella tehokas jarru. Olisi voinut käydä huonosti tuon jarruvarjon kanssa ellei olisi ajoissa laukaissut. Riippuliitoon sopii paremmin iso tavallinen jarruvarjokupu, joka ei aukea tuossa tilanteessa. Narun kuljetuksessa pitää tietty olla siinäkin varovainen, ettei se tartu maahan. Metsän yli ei kannata edes yrittää.

Naru meinasi lentää ja pudota tien yli länteen asuinalueelle, ehkä järveen, mutta onneksi jäi puihin kiinni. Siitä Jyrki sain napattua sen alas ja vedettyä pois. Muuten olisi ilma mennyt mukavasti leijaa ja narua etsiessä. Ihan hyvää tuuria välillä.

Nämä ongelmatilanteet kun ennakoi, ei sinänsä ole syytä välttää kitkakelahinausta. Siinä on monia selviä etuja. Lisäksi hinauksen keskeyttämisen helpottamiseksi laitetta pitää vähän muokata, että giljotiini ja vapautuskahvat ovat paremmin käsillä tai pitää ainakin startissa kättä valmiina avaamaan vapautin.

Hyvin aikaiseen kaksoislaukaisuun kannattaa varautua etenkin kun hinaus aloitetaan läheltä.

Siksi se ei niin hyvin sovellu ensimmäisiin koulutushinausiin. Etuna on kyllä se, että etäisyys hinaajasta siipeen jää lyhyeksi ja startin ongelmiin näkee reagoida nopeasti.