Tälläviikolla pääsen ke ja pe klo 16. Tallilla aikaisintaan klo 16:30 .
... klo 19 ilmassa. Kyllähän läpärit kelpaisi pitkän tauon jälkeen.
... klo 19 ilmassa. Kyllähän läpärit kelpaisi pitkän tauon jälkeen.
- Welcome to Riippuliito.net.
This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.
#63
Vaaratilanteet / Vs: Rinnestartti
11.03.2015 02:11:27
Jännä paikka :) :
http://youtu.be/L6mj0tBZnxk
Pitkä versio kisailusta samoissa maisemissa : https://vimeo.com/72574161
Ps. Kukakohan keksi tuosta lähteä ekan kerran ?
http://youtu.be/L6mj0tBZnxk
Pitkä versio kisailusta samoissa maisemissa : https://vimeo.com/72574161
Ps. Kukakohan keksi tuosta lähteä ekan kerran ?
#64
Vaaratilanteet / Vs: Rinnestartti
08.03.2015 20:13:18
Jos sitä itsekkin kortensa kekoon tarinoisi paremman tekemisen puutteessa.
Mulla on rinnestartteja takana noin 8 lentopäivää per Lanzarotenreissu x 4 ja Suomesta joku Himos, Pallas ja Porlammi eli noin 40 (?) .
Viime Lanzarotenreisulla tehtiin aikalailla jo asioita oikein. Yllättävää on kuinka joutuu silti sivistämään itseään käytänössä vaikka netti on täynnä juttuja ja kuvaa.
Lähtökohtaisesti rinnestartti on paljon stressittömämpi kuin hinaus. Heti kun jalat ovat irti maasta on helppo ohjata ja vapaata tilaa on edessä enemmän kuin hinauksen alussa.
Jos rinne on tuttu ja tarpeeksi pyörteetön niin kohtuullisessa tuulessa pärjää yksin. Näin tein Pallaksella ja Malassa kun muut olivat jo ilmassa. Tein ripustustestin yksin ennen starttiin menemistä. Ei ongelmaa ja siistiä :) .
Jos startti on jyrkähkö ja pyörea voi esiintyä sellaista ikävää imua eteenpäin koska iidin haluaa lentää rinteenmukaisesti puhaltavaa tuulta ja kallistuu eteenpäin. Silloin tarvitaan etuvaijerimies jarruttamaan. Jossain varmistavat jopa kölistä kiinnipitämällä, mitä jotkut pilootit inhoavat jos joku touhuua sitä pyytämättä.
Lanzarotella El Cuchillo:n pyörteiselle startille pääsee pikkuhiljaa hivuttamalla ja speedbaaria askeltamalla, keula tarpeeksi alhaalla. Sitä edellisellä kerralla opittiin viemään liidin tarpeeksi jyrkänteen reunalle ja kovassa tuulessasa hakemaan tasapaino speedbaari maassa mistä sitten välitön lähtö.
Famaran startissa olen nähnyt että joku marssii starttin ilman vajerivarmistajaa kevyessä tuulessa. Starttin siirtyminen ei vaikuta dramaattiselta. Iso laakea alue missä liitimiä kasataan suhteellisen rauhallisen tuntuisessa ilmassa.
Jarkka yritti yksin ko. startille sitä edellisellä kerralla ...koli koli :) . Minä järkeilin edellisellä kerralla, tietäen että ilma sotkeutuu jyrkänteen muuttuessa taasanteeksi, niin että menin Pekka varmistaen keulassa, jyrkänteen laitaa myöten missä tuuli seuraisi vielä rinnettä...Ja paskat! Hirveetä kampeemista. Nosti toista siipeä kohti taivasta niin että mitään ei voi. Tuli sieltä sitten sivuvaijeriapua turistille. Kaikki muut menivätkin sen jälkeen starttiin keula ja sivuvaijerivarmistuksilla.
Ajatuksia: Tuntematonta starttipaikka kannatta tutkiskella. Paikallisia seurata ja haastatella. Jos ekana on korkkaamassa jonkin startin pitää yrittää kuvitella ja haistella missä pyörre voi luurata. Onkivapa minkä päässä pitkä lanka kuulemma toimii. Savu tai radio-ohjattu liidokki kiva. Keulaan ja sivuille pätevää vaijerihenkilökuntaa, jos vain löytyy.
Mulla on rinnestartteja takana noin 8 lentopäivää per Lanzarotenreissu x 4 ja Suomesta joku Himos, Pallas ja Porlammi eli noin 40 (?) .
Viime Lanzarotenreisulla tehtiin aikalailla jo asioita oikein. Yllättävää on kuinka joutuu silti sivistämään itseään käytänössä vaikka netti on täynnä juttuja ja kuvaa.
Lähtökohtaisesti rinnestartti on paljon stressittömämpi kuin hinaus. Heti kun jalat ovat irti maasta on helppo ohjata ja vapaata tilaa on edessä enemmän kuin hinauksen alussa.
Jos rinne on tuttu ja tarpeeksi pyörteetön niin kohtuullisessa tuulessa pärjää yksin. Näin tein Pallaksella ja Malassa kun muut olivat jo ilmassa. Tein ripustustestin yksin ennen starttiin menemistä. Ei ongelmaa ja siistiä :) .
Jos startti on jyrkähkö ja pyörea voi esiintyä sellaista ikävää imua eteenpäin koska iidin haluaa lentää rinteenmukaisesti puhaltavaa tuulta ja kallistuu eteenpäin. Silloin tarvitaan etuvaijerimies jarruttamaan. Jossain varmistavat jopa kölistä kiinnipitämällä, mitä jotkut pilootit inhoavat jos joku touhuua sitä pyytämättä.
Lanzarotella El Cuchillo:n pyörteiselle startille pääsee pikkuhiljaa hivuttamalla ja speedbaaria askeltamalla, keula tarpeeksi alhaalla. Sitä edellisellä kerralla opittiin viemään liidin tarpeeksi jyrkänteen reunalle ja kovassa tuulessasa hakemaan tasapaino speedbaari maassa mistä sitten välitön lähtö.
Famaran startissa olen nähnyt että joku marssii starttin ilman vajerivarmistajaa kevyessä tuulessa. Starttin siirtyminen ei vaikuta dramaattiselta. Iso laakea alue missä liitimiä kasataan suhteellisen rauhallisen tuntuisessa ilmassa.
Jarkka yritti yksin ko. startille sitä edellisellä kerralla ...koli koli :) . Minä järkeilin edellisellä kerralla, tietäen että ilma sotkeutuu jyrkänteen muuttuessa taasanteeksi, niin että menin Pekka varmistaen keulassa, jyrkänteen laitaa myöten missä tuuli seuraisi vielä rinnettä...Ja paskat! Hirveetä kampeemista. Nosti toista siipeä kohti taivasta niin että mitään ei voi. Tuli sieltä sitten sivuvaijeriapua turistille. Kaikki muut menivätkin sen jälkeen starttiin keula ja sivuvaijerivarmistuksilla.
Ajatuksia: Tuntematonta starttipaikka kannatta tutkiskella. Paikallisia seurata ja haastatella. Jos ekana on korkkaamassa jonkin startin pitää yrittää kuvitella ja haistella missä pyörre voi luurata. Onkivapa minkä päässä pitkä lanka kuulemma toimii. Savu tai radio-ohjattu liidokki kiva. Keulaan ja sivuille pätevää vaijerihenkilökuntaa, jos vain löytyy.
#66
Lentoilmoitukset / Vs: Lanzarote
18.12.2014 01:23:59
Nope :( . Jengi oli liian kiinni.
Muunmaalaiset ovat touhunneet aika paljon helmikuun hujakoilla, jotta olishan tuo mahdollista keväämälläkin.
Muunmaalaiset ovat touhunneet aika paljon helmikuun hujakoilla, jotta olishan tuo mahdollista keväämälläkin.
#68
Lentoilmoitukset / Hyvinkää La 060914
06.09.2014 01:41:01
Minä ja Jere. Vahva ehkä. Päätös 10:00 aamulla .
#69
Lentoilmoitukset / Vs: Lanzarote
02.09.2014 23:58:16
Onhan se vähän nähty, mutta en löydä syytä miksikö ei lähtisi tuohon vuodenaikaan :) .
#73
Lentoilmoitukset / Vs: Loppuviikko
11.08.2014 18:55:40
Kevyttä debrefing:kiä sunnuntailta. Siihen muotoon yritetty kirjoittaa että vähemmän lentäneet voivat tästä jotain hyötyä.
Kaikille jotain paitsi Villelle joka teki minulle hetkellisen kelin pakkaamalla liitimen :) .
Varjoliitäjät kouluttivat meidän saapuessa. Lopettelivat aikaisin kun keli kirkastui lupaavasti.
Ville, Pekka ja minä yritettiin yhdet mutta kiukkunihkeää oli. Yläpilvet valuivat päälle yllättävän nopeasti. Hetkeksi kirkastui ja Pekka sai optimistinousuhumalan päälle. Kannatti koska jossain tykkinostossa pääty koillisen suuntaan jonkun matkaa. Takaisn ei yltänyt nostoissa ruuvaamallakaan. Pääteltiin ettei se lähipelto mihin pääty niin lähellä voi olla koska hakuosoite oli joku Peräkyläniitynpolku. Pekka paikatkoon :) . Jere haki takaisin.
Hakupartio saapui takaisin. Ville päätti pakata liitimen ja minä otin hinauksen varjoisaan keliin. Suuren suureksi yllätykseksi liukulennoksi suunniteltua lentoa "haittasi" tummat möhköpilvet jotka nostivat hitaasti metriä sekunnissa todella vähän sortaen. Siirryin jossain 500 metrissä kentän pohjoispuolelle. Huom. Ohje TAITAA olla että kentän yli liitimien eteläpuolelta muun liikenteen pohjoispuolen laskukierrospuolelle vähintään 400 metriä korkoa. Oma korko pohjoispuolella 450, Seurasin purkkarin vinttausta lähemmäs 600 metriin eli vinttauslanka olisi tullut päälle. Silmät auki !
Litteällä kiertämisellä sain "lailliset" 1100 mittariin ja kaartelin kohti B purjelentoalueen rajaa jossa voi nostaa sen 1000jalkaa. Eli 300metriä lisää korkoa. Se raja on helppo paikallistaa: Kahden pienen järven välissä missä torni (ja joku masto). Helpot päntätä etukäteen ilmailukartasta.
Siinä sitten yrittelin nostaa 1400 metriin aikalailla missä pilvikattokin olisi ollut. 1350 maximit. Harvakseltaan muodostui tuoretta valkoista pilveä auringon kurkistaessa haituvien lomasta. Mutta, kauas pilvet karkasivat. Koillisen-suuntaan oli keliä mutta takaisin oli tarkoitus joten pitkällä liulla sinisessä kohti kenttää. Lensin yli isojen teollisuusalueiden ja junavarikon josko päästelisivät jälkilöylyjä mutta ei mitään käytettävää. Se metsärinne kiitoteiden risteyksien kaakkoispuolella (SouthEast) taitaa olla vakionostopaikka.
Tunnin :) eeppinen herolento, not so much, mutta maistuu kyllä mämmiltä kun koko kesä työnnetty paskaa käteen ;) .
Jere sai sopivan annoksen eloisaa, muttei liian jännää ilmaa lisätäkseen kokemuksiinsa.
Minja saapui paikalle, ehkä, klo 19. Otin vielä yhden hinauksen mikä ei ollut, sattuneesta syystä..."DEMO lento", vaikka Pekka halusi käyttää tätä termiä Minjan äidin ollessa ensimäistä kertaa mukana.
Ilma oli harvinaisen "eloisaa" , tai ts. paskahinaus näinkin myöhään. Tein juoksulaskun pitkästä aikaa. Pitänee kokeilla treenimielessä useamminkin.
Tuli puuskarintama, se leppyi ja saatiin Minjalle kahdet lennot. Niiden tavoite, jaloilleen lasku juosten, onnistui hienosti.
Kaikille jotain paitsi Villelle joka teki minulle hetkellisen kelin pakkaamalla liitimen :) .
Varjoliitäjät kouluttivat meidän saapuessa. Lopettelivat aikaisin kun keli kirkastui lupaavasti.
Ville, Pekka ja minä yritettiin yhdet mutta kiukkunihkeää oli. Yläpilvet valuivat päälle yllättävän nopeasti. Hetkeksi kirkastui ja Pekka sai optimistinousuhumalan päälle. Kannatti koska jossain tykkinostossa pääty koillisen suuntaan jonkun matkaa. Takaisn ei yltänyt nostoissa ruuvaamallakaan. Pääteltiin ettei se lähipelto mihin pääty niin lähellä voi olla koska hakuosoite oli joku Peräkyläniitynpolku. Pekka paikatkoon :) . Jere haki takaisin.
Hakupartio saapui takaisin. Ville päätti pakata liitimen ja minä otin hinauksen varjoisaan keliin. Suuren suureksi yllätykseksi liukulennoksi suunniteltua lentoa "haittasi" tummat möhköpilvet jotka nostivat hitaasti metriä sekunnissa todella vähän sortaen. Siirryin jossain 500 metrissä kentän pohjoispuolelle. Huom. Ohje TAITAA olla että kentän yli liitimien eteläpuolelta muun liikenteen pohjoispuolen laskukierrospuolelle vähintään 400 metriä korkoa. Oma korko pohjoispuolella 450, Seurasin purkkarin vinttausta lähemmäs 600 metriin eli vinttauslanka olisi tullut päälle. Silmät auki !
Litteällä kiertämisellä sain "lailliset" 1100 mittariin ja kaartelin kohti B purjelentoalueen rajaa jossa voi nostaa sen 1000jalkaa. Eli 300metriä lisää korkoa. Se raja on helppo paikallistaa: Kahden pienen järven välissä missä torni (ja joku masto). Helpot päntätä etukäteen ilmailukartasta.
Siinä sitten yrittelin nostaa 1400 metriin aikalailla missä pilvikattokin olisi ollut. 1350 maximit. Harvakseltaan muodostui tuoretta valkoista pilveä auringon kurkistaessa haituvien lomasta. Mutta, kauas pilvet karkasivat. Koillisen-suuntaan oli keliä mutta takaisin oli tarkoitus joten pitkällä liulla sinisessä kohti kenttää. Lensin yli isojen teollisuusalueiden ja junavarikon josko päästelisivät jälkilöylyjä mutta ei mitään käytettävää. Se metsärinne kiitoteiden risteyksien kaakkoispuolella (SouthEast) taitaa olla vakionostopaikka.
Tunnin :) eeppinen herolento, not so much, mutta maistuu kyllä mämmiltä kun koko kesä työnnetty paskaa käteen ;) .
Jere sai sopivan annoksen eloisaa, muttei liian jännää ilmaa lisätäkseen kokemuksiinsa.
Minja saapui paikalle, ehkä, klo 19. Otin vielä yhden hinauksen mikä ei ollut, sattuneesta syystä..."DEMO lento", vaikka Pekka halusi käyttää tätä termiä Minjan äidin ollessa ensimäistä kertaa mukana.
Ilma oli harvinaisen "eloisaa" , tai ts. paskahinaus näinkin myöhään. Tein juoksulaskun pitkästä aikaa. Pitänee kokeilla treenimielessä useamminkin.
Tuli puuskarintama, se leppyi ja saatiin Minjalle kahdet lennot. Niiden tavoite, jaloilleen lasku juosten, onnistui hienosti.
#75
Lentoilmoitukset / Vs: Keskiviikko- torstai
17.07.2014 00:04:52
Saan itseni varastolle klo 11 jälkeen.